Olen työskennellyt koko 20 vuotisen sairaanhoitajan urani samalla kirurgisella vuodeosastolla. Olen kokenut koko ajan oppivani uutta ja saavani uusia haasteita, joten sen vuoksi työpaikkaa ei ole tarvinnut vaihtaa. Osastollamme potilasryhmät ja erikoisalat ovat osittain vaihtuneet sekä potilaiden hoito ja hoitokäytännöt muuttuneet niin, että koko ajan on jotain uutta opittavaa. Paikoilleen ei ole auttanut jäädä makoilemaan, tai on jäänyt jo kelkasta. Potilastyö ja kaikki kädentaidot sekä tekninen osaaminen ovat olleet työni suola koko urani ajan. Koen olevani parhaimmillani potilaita ja omaisia kohdatessani sekä potilaiden ongelmia ratkoessani.

Suoritin sydänhoitajan 30 opintopisteen erikoistumisopinnot 2006-2007 ja niistä opinnoista sain uutta tietoa varsinkin sydänsairauksiin ja potilasohjaukseen liittyen ja siitä on ollut työssäni paljon hyötyä. 2008 opettelin suunnittelemaan työvuoroja ja totesin sen sopivan minulle niin hyvin, että olen toiminut toisena osastomme työvuorosuunnittelijana siitä lähtien. Työvuorosuunnitelussa tarvitaan loogista ajattelukykyä, hyvää muistia sekä ongelmanratkaisutaitoja ja ilmeisesti minulla noita ominaisuuksia on, sillä olen kokenut työvuorosuunnittelun olevan minulle sekä helppoa että mieluisaa. Olen saanut siitä myös hyvää palautetta kollegoilta sekä esimieheltä. Työvuorosuunnittelu on mennyt paljon eteenpäin näiden reilun 10 vuoden aikana, kun sitä olen tehnyt. Titanian työvuorosuunnitteluohjelmisto on kehittynyt vuosien aikana ja siihen on tullut paljon uusia ominaisuuksia, jotka osaltaan helpottavat sekä ohjaavat työvuorojen suunnittelua. Työnantaja on järjestänyt myös vuosittain koulutusta työvuorosuunnittelusta ja sen uusista tuulista.

Ergonomisista eli terveellisistä työvuoroista puhuttiin jo hieman silloin, kun aloittelin työvuorosuunnittelua, mutta se ei ollut hoitajien keskuudessa mitenkään suosittua. Ergonomisten työvuorojen hyötyjä ei osattu oikein markkinoida ja sen vuoksi niitä ei haluttu myöskään meidän osastollamme tehdä. Ergonomisten työvuorojen jälkeen uudeksi aiheeksi työvuorosuunnittelun kentällä nousi autonominen työvuorosuunnittelu eli se, että työntekijä suunnittelee itse omat työvuoronsa. Mekin lähdimme viemään omalla osastollamme projektia autonomisesta työvuorosuunnittelusta eteenpäin ja talvella 2014 otimme sen käyttöön. Autonominen eli yhteisöllinen työvuorosuunnittelu on omien työvuorojen suunnittelua yhteisten osaston pelisääntöjen, kvtes:n ja lakien puitteissa, ja se lisää työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Alkukankeuksien jälkeen autonominen työvuorosuunnittelu on ollut meillä todella pidettyä ja siitä ei haluttaisi luopua mistään hinnasta. Työvuorosuunnittelijan työtä autonomiseen suunnitteluun siirtyminen aluksi hieman lisäsi opetuksen ja koulutuksen myötä, mutta nyt vuosien päästä voi sanoa, että työvuorosuunniteluun käytetty aika on lyhentynyt lähes puoleen entisestä. Työvuorosuunnittelun pelisääntöjä on kerrattava ja muokattava aika ajoin, jotta pelisäännöt pysyvät muistissa ja työvuorot pysyvät tasapuolisina hoitajien kesken. Titania ohjelmasta saatavat tilastot tukevat tasapuolisuuden toteutumista, sillä sieltä voi seurata esimerkiksi sunnuntaituntien kertymistä.

Työvuorosuunnittelu on tuonut minulle vaihtelua työnkuvaan ja toisaalta se on tuonut minua lähemmäksi esimiestyötä. Työvyuorosuunnittelu on monessa yksikössä esimiehen tehtävä, mutta meillä sitä on laajennettu myös sairaanhoitajille. Työvuorosuunnittelun kautta myös henkilöstösuunnittelu on tullut minulle tutuksi ja olemme tehneet sitä yhdessä osastonhoitajan kanssa. Kun työvuorosuunnittelu ja siihen käytettävät ohjelmistot sekä henkilöstösuunnittelu ja sijaisten hankkiminen olivat minulle tuttuja, niin minua oli helppo pyytää myös tarvittaessa esimiehen sijaiseksi. Erilaisten sattumien kautta olen tehnyt yhteensä yli vuoden verran osastonhoitajan sijaisuuksia vuodesta 2013 alkaen sekä tällä hetkellä olen toiminut apulaisosastonhoitajan sijaisena yli vuoden ajan.

Esimiestyö ei ole ollut minulle mikään haaveiden täyttymys, sillä edelleen potilastyö on sitä työtä, josta koen saavani parhaimman tyydytyksen tunteen. Potilailta saa välittömän palautteen ja toisaalta myös haasteita, sillä monet potilaamme ovat todella moniongelmaisia ja tarvitsevat moniammatillista apua. Hiljalleen olen oppinut kuitenkin pitämään myös esimiestyöstä varsinkin, kun aina silloin tällöin pystyn tekemään vuoron myös kentällä potilaiden parissa. Hyvää johtajuutta kuvaavia sanoja ovat mielestäni valmentaja, rinnalla kulkija, kannustaja ja kuuntelija. Näitä ominaisuuksia itsessäni jo tunnistan ja niitä kohti pyrin menemään, jos työni esimiehenä vielä jatkuu.

Opinnäytetyönäni master opinnoissani tein osastollemme kehittämistyön: "Kohti terveellisiä työvuoroja". Työn tarkoituksena oli tuoda koulutuksen ja teoriatiedon avulla työntekijöille enemmän tietoa vuorotyön terveysriskeistä ja sen aiheuttamista haitoista, kuten esimerkiksi univajeesta ja stressistä sekä siitä miten terveellisten työvuorojen avulla näitä haittoja saisi ehkäistyä. Sain opinnäytetyössä yhdistettyä rakkauteni työvuorosuunnitteluun sekä oman osaston kehittämiseen sekä tavallaan myös elämäntapaohjaukseen. Potilasohjaus sekä elämäntapaohjaus tuli minulle tutuksi sydänhoitajaopinnoissa ja sieltä saakka olen ollut kiinnostunut elämäntapojen vaikutuksista terveyteen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin tutustuessani kävi hyvin selväksi, että univaje aiheuttaa useita suomalaisia kansansairauksia, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia. Univajeen ehkäiseminen kolmivuorotyössä on haastavaa, mutta riittävät lepo- ja palautumisajat työvuorojen välillä ainakin osaltaan mahdollistavat sen. Tämän vuoksi terveellisten työvuorojen suunnittelu olisi niin tärkeää vuorotyössä. Tietenkin ihmisten omat elämäntavat ja nukkumistottumukset sekä varsinkin se, arvostaako unta vai ei, vaikuttavat paljon uneen ja univajeen kertymiseen.

Tulevaisuudessa toimiessani joko sairaanhoitajana tai hoitotyön esimiehenä aion kehittää työtäni, työtapoja ja käytänteitä paremmiksi. Työhyvinvointi on sydäntäni lähellä ja siihen tulee jatkossakin panostaa, jotta hoitoalalle saadaan uusia työntekijötä jotka myös pysyvät alalla. Omia vahvuuksiani koen olevan juuri työn kehittäminen, erilaisten projektien läpivieminen sekä kouluttaminen. Olen löytänyt itsestäni innostuneen luennoitsijan, silloin kun aihe on itselleni tärkeä.

Kätilö linjoilla sivustoa voisi mainostaa Facebookissa ja Instagramissa, jolloin se saisi enemmän seuraajia ja tykkäyksiä ja saavuttaisi enemmän näkyvyyttä. Julkaisuja tulisi sivuilla tehdä säännöllisesti, mielellään monta kertaa viikossa. Sivujen ulkonäköä ja toimivuutta voisi muokata paremmaksi esimerkiksi kuvien ja videoiden avulla. Sivujen ylläpitoon perehtymällä oppisi varmasti miten sivut saadaan paremmiksi ja toimivammiksi. Aika näyttäisi, löytäisikö sivuille raskaana olevia naisia ja hyödyttäisikö se heitä.

Yleisesti ottaien terveydenhuollon olisi jo aika Suomessa aloittaa sosiaalisen median hyödyntäminen potilaiden ja asiakkaisen tavoittamisessa sekä ohjaamisessa. Somessa ihmiset viettävät aikaa, ja sieltä heidät on helppo tavoittaa. Tietosuojasta tulee pitää kiinni ja ihmisille tehdä selväksi, miten avoimesti milläkin sivustolla voi asioista keskustella. Henkilökohtaisia asioita voidaan käsitellä chat:ssä tai sähköpostissa, mutta fasebookissa ja muualla pysytään yleisellä tasolla.

Minä jatkan edelleen somen käyttöä kuten ennenkin, mutta nähtäväksi jää, jatkanko tämän Kissaelämää blogin pitämistä? Jos jatkan, niin ainakin enemmän otsikon mukaisesti kuin tähän saakka...

Vaikka nämä sivustot on nyt perustettu vain tätä kurssia ja tehtävää varten ja ne on tarkoitus kurssin jälkeen poistaa, niin kysyntää tällaiselle palvelulle saattaisi hyvinkin olla. Sairaalan synnytysosasto voisi ylläpitää tämän kaltaisia sivustoja somessa ja jakaa näin tietoa ihmisille. Puhelinliikenne osastoille voisi hyvinkin hiljentyä hieman. Sivustoille tarvittaisiin ylläpitäjä, esimerkiksi osaston tiedotusvastaava, joka voisi käyttää töissä ollessaan hieman työaikaa sivujen ylläpitoon.

Mielestäni pelisääntöjen keskeisin viesti on harkinta. Harkinta siitä toimiiko somessa yksityishenkilönä vai työnantajan edustajana? Vaikka julkaisisi sisältöä vain rajatulle ryhmälle, se voidaan aina tulostaa, kopioida, tallentaa ja jakaa ulkopuolisille, joten tulee tarkasti harkita mitä julkaisee. Työntekijän tulee olla vapaa-ajallakin lojaali työnantajaa kohtaan ja työnantajasta ja työyhteisöstä on puhuttava asiallisesti ja noudatettava salassapitovelvollisuutta.

Sosiaalisen median pelisäännöt Tays:ssa on laatinut organisaation viestintäpalvelut, joka vastaa viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Mielestäni on hyvä, että organisaation sosiaalista mediaakin hoitavat ammattilaiset, sillä markkinointiahan sekin on. Yrityksen sosiaalista mediaa hoitavien henkilöiden tulisi laatia myös pelisäännöt, toki henkilöstön edustus voisi olla siinä mukana.

Hanna Takala on kirjoittanut blogiinsa hyvistä sosiaalisen median ohjeista seuraavaa: Hyvä someohje on kieltämisen sijaan kannustava. Se on helposti saatavilla ja helposti sisäistettävissä. Ohje sisältää mielummin sanan "muista", kuin "älä unohda" ja "ole" mielummin kuin "älä". Ohje toimia somessa omana itsenä muistaen kuitenkin työnantajan julkisuuskuvan ja hyvän käytöksen, on mielestäni hyvä.

Mielestäni ei paha, ei paha ollenkaan. Kaikki löytyneet tiedot olivat oikeita ja vain muutama valokuva, ei mitään salattavaa tai hävettävää :). Tarvittaessa tietoja voi tietenkin poistaakin verkosta, mutta kaiken löytäminen voi olla hankalaa, joten parempi näin. Sosiaalisen median tilejä voi sulkea ja tietosuojaa parantaa, mutta kaiken poistaminen sieltä voi olla vaikeaa. Facebookin tietosuojasta on viime aikoina puhuttu paljon. Tilejä on hakkeroitu ja tietoja on myyty eteenpäin, joten on järkevää miettiä mitä asioita sielläkin itsestään julkaisee. Minulla on facessa kuvia ja joitain julkaisuja, mutta ei mitään sellaista, joka ei saisi joutua vääriin käsiin.

Minulla ei siis ole kovin kummoista digitaalista identiteettiä enkä sellaista kyllä kaipaakaan. Olen olemassa muutenkin kuin vain somessa. Eikä julkaisuistani tai kuvistani tykkäämiset hetkauta minua puoleen eikä toiseen. Eri asia tietenkin olisi, jos joku taho manipuloisi julkaisujani tai varastaisi identiteettini ja julkaisisi nimissäni mitä sattuu. Silloin tekisin ilman muuta rikosilmoituksen asiasta ja yrittäisin sulkea tilit.

Tänä päivänä on lähes itsestäänselvyys, että julkisuuden henkilöillä on jonkinlaista some näkyvyyttä ja mielestäni hyvä niin. Some on hyvä keino tavoittaa ihmisiä ja tuoda esiin sellaisia puolia itsestään kuin haluaa. Median antama kuva voi olla jotain muuta kuin itse toivoisi ja somessa voi esiintyä rennommin ja vapaammin. Julkisuuden henkilön on vain oltava tarkempi, mitä julkaisee ja kommentoi, koska seuraajia on paljon. Aina löytyy myös mielensäpahoittajia, joiden kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Jos julkisuuden henkilö ei esiinny ollenkaan somessa, on se mielestäni hänelle menetetty mahdollisuus.

Jos minä käyttäisin työssäni sosiaalisia verkkotyökaluja, niin mitä minun pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta? Tällä hetkellä kysymys ei ole todellisuutta, sillä organisaatio jossa työskentelen on kieltänyt kokonaan sosiaalisen median käytön, mutta ehkä pikku hiljaa käytäntö on lievenemässä. Työssäni voisi olla mahdollista käyttää esimerkiksi chattia potilaiden kysymyksiin vastaamiseen joko livenä tai myöhemmin. Chatissa ei voisi tientenkään käsitellä henkilötietoja eikä kovin henkilökohtaisia asioita, mutta yleistietoa voisin antaa ja neuvoa milloin tulisi vaivojen kanssa hakeutua lääkäriin. Sairaalalla voisi olla myös oma twitter ja facebook tili, joissa voisi jakaa tietoa yleisemmin. Toki sairaalan nettisivuillakin on tietoa, mutta sosiaalisen median kautta tavoitettavuus voisi olla suurempi sekä tieto voisi olla ajankohtaisempaa ja tiheästi päivittyvää. Sosiaalisen median kautta voisi mielestäni aivan hyvin löytyä tieto esim. päivystyksen tilanteesta; onko ruuhkaa vai ei ? Sekä esimerkiksi selitettynä syitä miksi leikkauksia on jouduttu perumaan. Kun tietoa olisi paremmin saatavilla, ei ihmisten tarvitsisi kirjoitella ja ihmetellä asioita yleisönosastoilla ja keskustelupalstoilla. Tietenkään sosiaalisessa mediassa ei voi käsitellä kenenkään henkilökohtaisia asioita eikä nimetä ketään nimeltä, ei ehkä yksittäisten osastojenkaan tilannetta, mutta yleisemmällä tasolla asioita voisi hyvin käsitellä. Minusta olisi ainakin ihana tietää, että tänään on syntynyt täysi tusina vauvoja :). Tästä päästäänkin seuraavaan kysymykseen eli mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?

Etuja ovat mielestäni juuri tiedon lisääntyminen ja arvailujen vähentyminen. Avoimuus ja läpinäkyvyys voisivat olla myös kilpailuetuja ja hyvä markkinointikeino lisääntyvän kilpailun maailmassa. Työyhteisön kannalta tietojen jakaminen olisi mielestäni vain hyödyksi. Puhelinliikenne vähenisi, kun tietoa olisi paremmin saatavilla sosiaalisen median tai nettisivujen kautta. Ihmisiltä tuleva palautekin voisi olla ymmärtäväisempää, kun asioiden taustoja olisi hieman avattu.

Asiakkaiden ja potilaiden henkilökohtaiset tiedot tulee aina suojata. Jos nämä pääsisivät vääriin käsiin, voi syntyä identiteettivarkauksia, petoksia jne. Sairaalan tietoverkot on hyvin suojattu, mutta tietenkin kyberhyökkäyksen mahdollisuus on aina olemassa eikä kaikkeen osata aina varautua. Uuden tietosuoja-asetuksen myötä nyt on kuitenkin ainakin paremmin tiedossa, mitä tietoja sairaalan kovalevyillä on. Turhia tiedostoja on poistettu ja tarpeellisia rekisteröity. 

Minulle entuudestaan vieraampi sovellus on Twitter. Olen kyllä kirjautunut tähänkin sovellukseen jo vuosia sitten, mutta en ole sitä kirjautumisen jälkeen käyttänyt. Twitterissä twiitataan lyhyitä viestejä ja minä en ole sen ideaa oikein koskaan sisäistänyt. Luen mieluummin pidemmän ja perusteellisemman teksin facebookissa, kuin lyhyen twiitin. Toki twitterissäkin on linkkejä artikkeleihin, videoihin ja muihin lisätiedon lähteisiin, mutta sen yleisilme on mielestäni sekava. Siihenkin varmasti tottuu... Toki twitterssä on paljon käyttäjiä ja sen kautta pystyy nopeasti selailemaan seuraamansa henkilön / yhteisön twiitit ja siten pysymään ajan tasalla esimerkiksi päivän uutisissa. Twitterin hyviä puolia ovatkin selvästi nopeus, helppous ja tavoitettavuus.

Toisena tehtävänä oli kirjoittaa itse valitsemieni yritysten sosiaalisen median sovellusten käytöstä. Ensin tutkailin julkista sairaalaa, jonka nettisivuilta löytyi kyllä paljon tietoa, mutta ei sanaakaan sosiaalisesta mediasta. Etsin yritystä myös facebookista ja twitteristä, mutta huonolla menestyksellä. Ainoastaan yrityksen rekrytointiyksiköllä oli facebook sivut ja nekin näyttivät aktivoituneen vasta tänä keväänä. Vertailun vuoksi kävin tutkimassa myös yksityisen sairaalan verkkosivuja ja sieltä löytyivätkin kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat. Facebookissa yritys julkaisi erilaisia tiedotteita esimerkiksi aukioloajoista ja mainoksia erilaisista hoidoista ja tutkimuksista. Facebookissa oli myös muuta ajankohtaista asiaa kivojen kuvien kanssa sekä terveyteen ja elämänhallintaan liittyvää tietoa.Twitterissä tämä yritys keskittyi erilaisten tiedotteiden ja linkkien jakamiseen sekä yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Twitterissä heille pystyi lähettämään kysymyksiä sekä palautetta ja some -tiimi vastasi parhaansa mukaan. Näiden kahden yrityksen sosiaalisen median käyttö erosi siis täysin toisistaan, mikä kuvastaa hyvin myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon eroja. Julkinen terveydenhuolto ei ole tottunut mainostamaan itseään ja tulee jäljessä sosiaalisen median käytössä. Yksityisen terveydenhuollon pitää taistella asiakkaista ja käyttää kaikkia mahdollisia median kanavia pysyäkseen mukana kilpailussa. Tulevaisuudessa soteuudistuksen myötä, myös julkisen terveydenhuollon on opittava houkuttelemaan asiakkaita omaan yksikköön hoitoon ja sen vuoksi sosiaalisen median kanavat kannattaisi ottaa haltuun jo nyt.

Kolmantena yrityksenä vertailin vielä pankkia, joka toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Nettisivuillaan yritys sanoo vastaavansa yleisluontoisiin kysymyksiin myös sosiaalisessa mediassa. Twitterissä luvataan vastata kysymyksiin arkisin klo 9-17 välillä, mikä tarkoittaa, että yritys on palkannut asiakaspalvelijan sosiaalisen median käyttöön. Twitterissä on yrityksen mainoksia, tiedotteita ja linkkejä eri sivustoille. Melko paljon pankki jakaa myös lifestyle sisältöä, joka ei tyypillisesti ole pankin ydinsisältöä. Facebookissa yritys toimii samoilla periaatteilla ja jakaa tietoa laidasta laitaan, säästämisestä kuntoiluun. Pankin toiminta sosiaalisessa mediassa on paljolti samanlaista kuin yksityisen sairaalankin. Sosiaalisessa mediassa ollaan läsnä, otetaan palautetta vastaan ja vastataan kysymyksiin, mutta ennen kaikkea ollaan näkösällä. Sosiaalisen median näkyvyys on yritykselle ilmaista mainosta ja varmasti myös vetovoimatekijä työntekijöistä kilpailtaessa. Julkisella sairaalalla on siis paljon opittavaa vielä tällä saralla.

Molemmat kissat ovat puolipitkäkarvaisia ja sekarotuisia. Väiski on punainen norskin näköinen kissa. (Emä on puoliksi norjalainen metsäkissa) Tomppa on valkoinen silkkiturkki tummin merkein. Tompan suvussa on Maine Coonia ja Norjalaista metsäkissaa.